TURKKI, toukokuu 2011

Turkin kesä alkaa tästä. Toukokuussa rannoille kantautuvat varaslähdön kesäfiilikseen haluavat takuufanit ja muut turistit. Joukkomme sulautui molempiin kategorioihin mainiosti. Kohde ja maa meille vielä suhteellisen uusi tuttuvuus, tosin kolmas kerta jo kuluneen vuoden aikana. Alanya, Kestel.

Matkakuvat kertonevat puolestani enemmän kuin tuhat sawolaista sutkautusta. Tervetuloa nojatuolimatkalle Turkkiin!

Appelsiinin makuinen kevät - ALANYA, huhti 2011

Sen maistaa. Turkin kevään. Meikäläisittäin sitä kutsuttaisiin täydelliseksi kesäksi, mutta turkkilainen kävelee yhä uskollisesti talviseen kuosiinsa pukeutuneena.

Kevät Kestelissä, 6km Alanya keskustasta rantaviivaa pitkin. Välimeri näyttää kylmälle, etäiselle. +18c houkuttelisi Suomessa pulahtamaan mökkisaunan jälkeen ilman, että alaleuka tutisisi milliäkään? Täällä se ei houkuta, Turkissa. Varpaita kylläkin passaa suolaisessa liemessä liotella, mutta suurempaa kutsumusta tuohon teoreettisesti ikuisesti kutsuvaan lätäkköön ei ole. Kotikylän uima-allas tarjoaa mahdollisuuden heittää paikallinen talviturkki - hetkellä millä hyvänsä.

En herännyt aamulla herätyskellon sointiin. Enkä edes ihanan poikani "ÄITI"- kuiskauksiin vaan paikallisen kaksijalkaisen kellotekeleen kutsuun uuteen päivään. Aamukahvia terassilla, tuoreita kananmunia viereisestä kyläpuodista. Lämmin leipä suoraan leipomosta, maksaa vaivaiset 0,25€. Raikas tuuli kuljettaa aamukahvilla nenään tuoksut kukkaa puhjenneista pensaista ja puista. Ilahduttaa huomata myös, että aito, oikea turkkilainen jogurtti sopii myös allekirjoittaneen vatsalle ja ravitsee sakkimme miellyttävästi, päivän haasteita kohtaamaan.

Kotikylän raitti näyttää kutsuvalle, pienine elämyksellisine "nähtävyyksineen". Aprikoosi- ja banaanipuut kutsuvat pienen tytön sisälläni kurottamaan oksiltaan raikkaan hedelmän, mutta lapsuudenmuistot liiankin riehakkaista omenarosvo-reissuistani auttaa pitämään näpit erossa paikallisten elinkeinosta ja hankkimaan näitä virallista teitä- paremmalla omallatunnolla? Rakas poikani innoittuu suuresti 3*3m hökkeliin sullotun lehmän mylvinnästä. Äiti lähinnä miettii onko ammulilla riittävästi vettä ja ravintoa, saati lehmille suunniteltua omaa ilmastointilaitetta. Seuraava löytämämme lehmä on jäänyt päästään kiinni orapensaaseen- voi ei. Eläinsuojelija sisälläni alkaa kääriä hihoja tienpientareella nautaeläimen pelastamiseksi kunnes tajuaa, että nämä ammuset ovat taatusti Suomen "hienostokarjaa" sinnikkäämpiä ja sisukkaampia eivätkä ehkä meikäläisen palveluita tarvitse. Matkaa raitilla jatkaessamme löydämme pienen talon terassilta siestaa viettävän miehen, joka istuu varjossa, kukonpoikanen sylissään. Meidän huomatessaan mies könyää huonosti liikkuen portaat ylös luoksemme ja ojentaa poikasta pojalleni. Voi ei, miten tässä nyt sitten toimitaan, kehtaammeko sanoa "kiitos ei" moisesta suosionosoituksesta? Tipu tipahtaa maahan ja lähtee viipottamaan tuulispäänä eteenpäin, kunnes säpsähtää miehen vihellystä ja kädenliikettään seuraten palaa uskollisesti miehen luokse. Kuin koira! Mies nostaa poikasen uudelleen syliinsä ja tiputtaa sen hämmästyksestä ymmyrkäisenä elikkoa tuijottavan poikani syliin, sanaakaan sanomatta. Tipu pompahtaa rattaiden etuaisalle istumaan eikä muuta kuin sitä silittämään! Voi apua, ihanaa. Tätä elämystä ei Tuomarilan raitit pystyisi meille tarjoamaan. "Älä kakkaa, älä kakkaa" hoen mielessäni ja huojennun, kun mies nostaa sirppusen taas syliinsä, siestaa jatkaakseen.

Illallinen paikallisessa turkkilaisessa ravintolassa mahtavan makoisaa turkkilaista lihapataa nautiskellen takaa tuhdit unet vielä etelän menoa ja oloa ihmetteleville vierailijoilleen. Kiitos lämpimästä tervetulotoivotuksestasi; lupaamme pitää näpit erossa houkuttelevien hedelmäpuittesi ja tomaattipensaittesi oksistoista.

Ehkä.

(Miten onnistuimme tässä selviää lähitulevaisuudessa, viimeistään 14.5. jolloin Turkin elomme saa jatko-osansa).

(Kiitos lukuisista kuva- ja lisäkertomuspyynnöistä. Tulossa - COMING -  on the way!).

Rentoutusta arjen keskelle? Tallinna 15.1.2011

Tallinna on kasvanut ja muuttunut ajoista, kun lähdimme bussilasteittain valumaan ex-asuinpaikkakunnaltani Kuopiosta 1995 paikkeilla kohti Tallinnan Mustamäen toria. Voi jösses niitä peruukkeja ja tekoponnareita, jotka edullisina tuliaisina hulmusivat Kuopion katukuvassa tuona värikkäänä vuosikymmenenä. Peruukit ovat kenties vielä muinasmuistona, Mustamäen tori ajettu alas ja tilalle tullut moderneja länsimaalaista kilpailua kestäviä putiikkeja ja ikkunaostosmahdollisuuksia. Tallinnalla on myös erityinen paikka sydämessäni työskenneltyäni v. 2000-03 helikopteriliikenteessä Hki-Tallinna- välilllä. Satojen kopterivisiittien jälkeen Tallinnan maaperälle sain valtaisan Eesti-ähkyn, josta toipuminen kesti useita vuosia. Sinne taas pari vuotta sitten palattuani tein havaintoja, että Viro olisi silmissäni hieman muuttunut? Vai oliko matkalaukun kantaja kenties itse kokenut henkisen transformaation?

Nykyisin Tallinna ja Eesti ovat minulle nopea ja helppo pakomatka vastarannalle, vain n. 80km päähän Helsingistä. Jo nopean XPRS-lautan irrotessa Skattan laitureista koen nautintoa, jota vain kaltaiseni levottomat jalat ja sielun omaava matkaperhonen kokee ilmavirtojen mukaan rientäessään. 15.1. pakenimme edellisen kerran rakkaan avomieheni kanssa reissulle Tallinnaan; ihana, pieni breikki kiireiseen arkeemme.

HOTELLI - Nordic Forum

Hotel Nordic Forum, Tallinn

Yövyimme hotelli Nordic Forumissa http://nordic-forum-tallinn.hotel-rez.com/index.htm?lbl=ggl-en  Viru-hotellin vastapäätä. Ehdoton valinta sinulle joka arvostat hyvää ja helppoa sijaintia, tilavia siistejä huoneita, hyvää aamiaista sekä palveluiden läheisyyttä. Hotellin katolla sauna- ja allasosasto jonka poreissa oli mieltä lämmittävää katsella hyisen kylmän vanhan kaupungin silhuettia. Hotellissa on saatavana allergiahuoneita siisteillä parkettilattioilla. Hotellista löytyy ravintola, aulabaari sekä oma kauneussalonki & kampaamo.

Sisääntuloaula

Allasosasto

OSTOKSIA ja herkkuhetkiä

Muutama kilometri keskustan ulkopuolella sijaitsee v. 2009 uusittu iso käymisen arvoinen ostoskeskus Rocca Al Mare http://www.roccaalmare.ee/?setlang=fin, jossa vierailimme ensimmäistä kertaa. Keskus tarjosi meille visiitin kauneusssalongissa sekä alennusmyyntejä hämmästellen. Liikekeskuksesta löytyy myös lukuisia hyviä ja edullisia ravintoloita, joista yhdessä söimme hyvät sushit ostosten lomassa. Löysin paikallisesta sisustusliikkeestä mm. uudet Jazz- aiheiset taulut, jotka raahasin kotikulmiamme piristämään.

Lienee turha mainita että illalliskiertueelle ei voimia riittänyt ostosten ja arjen väsymyksen johdosta. Täysin tyytyväisinä olotilaamme tilasimme room servicestä rapsakat salaatit, hedelmät yms huoneeseemme jossa onnellisena makasimme tarvitsematta keittää iltapuuroa tänään. 

Yövyimme hotellissa vain yhden yön; riittävä breikki irti lapsiperheen arjesta. Pika-alus XPRS kuljetti taas illaksi kotiin kaksi levännyttä, poikaansa kaipaavaa matkaajaa.